Suurin osa "kotilepakoita" koskevista valituksista perustuu ainoastaan turhiin, perusteettomiin pelkoihin. Ongelmana ovat väärät tiedot lepakoista, eivät itse lepakot. Siitä huolimatta lepakot voivat joskus koitua todelliseksi häiriöksi, kun liian monta lepakkoa asettuu majailemaan väärään paikkaan. Muista kuitenkin että joka kerta kun lepakoiden häätöä aletaan vakavasti harkita, on otettava ensin yhteyttä alueelliseen (paikalliseen) ympäristökeskukseen, joka antaa lisää ohjeita. Seuraavassa muutamia vihjeitä ongelmalepakoiden käsittelyyn.

Sisälle ihmisasuntoihin tulevat lepakot ovat yleensä eksyneitä nuorukaisia, joiden päämääränä on vain löytää turvallinen piilopaikka. Usein ne häipyvät itsestään, jos ulos johtava ovi tai ikkuna jätetään auki ja muut suljetaan. Lepakot eivät ole vihaisia tai hyökkääviä, vaikka niitä jahdattaisiin, mutta ne voivat kuitenkin purra kiinni otettaessa. Kuten mitään villiä eläintä, ei myöskään lepakoita saa käsitellä paljain käsin. Lepakon ulosmenoa voidaan nopeuttaa nappaamalla se haavilla lennosta takaa käsin, tai kun se on laskeutunut, laittamalla sen päälle sopiva astia ja sujauttamalla astian ja lepakon väliin pahvin pala. Voit myös napata sen käsin, kunhan käytät nahkaisia käsineitä välttääksesi puremat.

Lepakot voidaan häätää asuintiloista peittämällä savupiiput ja tuuletusaukot hyttys- tms. verkolla, sulkemalla kaikki mahdolliset sisäänkäynnit, erityisesti ikkunat ja putkistot. Lepakot voivat tulla sisään jopa alle 2 sentin raoista tai reistä. Ne eivät pureskele eristeitä eivätkä tee uusia reikiä. Niiden kulkuaukot voi tukkia silikonimassalla, lasivillalla tai tilapäisesti vaikkapa teipillä.

Mikäli lepakkoyhdyskunta on häädettävä seinän sisältä tai ullakolta, on niitä ensin tarkkailtava iltahämärissä, jotta niiden kulkuaukot löytyisivät. Kulkuaukot ovat yleensä lännen ja etelän puoleisilla seinustoilla. Joskus kulkuaukot löytyvät myös reiän tai halkeaman ympärillä olevien tahrojen tai aukon alle pudonneiden papanoiden perusteella. Lepakot lähtevät liikkeelle ruokailemaan joka kesäilta yleensä pian auringonlaskun jälkeen. Kun yhdyskunnan kulkuaukot on paikallistettu, lepakot voidaan häätää, mutta häätöä ei tule tehdä kesäkuun puolivälin ja elokuun alun välillä, jolloin paikalla voi olla lentokyvyttömiä poikasia. Nälkään kuolleet poikaset voivat aiheuttaa vakavan, pahanhajuisen ongelman, puhumattakaan tarpeettomasta julmuudesta ja lain rikkomisesta.

Näpsäytä kuvaa nähdäksesi suurempana.

Miltei kaikki lepakot katoavat rakennuksista talvella, mikä mahdollistaa kulkuaukkojen tukkimisen niiden poissaollessa. Mikäli lepakoiden epäillään talvehtivan rakennuksessa (mikä on mahdollista lähinnä yleisimmällä lajillamme, pohjanlepakolla), tai milloin ei haluta odottaa talvea, on lepakoiden häätämiseksi olemassa suhteellisen yksinkertainen keino lintuverkkojen avulla (muovikin käy). Näitä halpoja verkkoja käytetään yleensä suojaamaan marjapensaita tai mansikkamaita rastailta ja muilta linnuilta. Verkko voidaan levittää päiväsaikaan lepakoiden kulkuaukkojen päälle käyttäen vahvaa teippiä tai niittejä. Lisäksi tarvitaan n. 3 - 10 cm leveä ja vähintään 60 cm pitkä lista kulkuaukkojen yläpuolelle pitämään verkko irti seinästä. Verkon pitää ylettyä myös 60 cm alimman kulkuaukon alle. Tämä järjestely mahdollistaa lepakoiden pääsyn ulos, mutta myöhemmin ne eivät enää onnistu löytämään tietä sisälle. Näin verkko toimii yksisuuntaisena esteenä kunnes korjauksilla saadaan lepakoiden häätö pysyväksi. Viileillä keleillä, etenkin keväällä tai syksyllä, anna verkon olla paikallaan vähintään viikon.

Vaarattomat karkotinlaitteet voivat vaikuttaa erinomaisilta, mutta yhdenkään ei ole todettu toimivan. Yhdysvalloissa jopa sakotettiin erästä firmaa 190 000 mk:lla harhaanjohtavien, ultraäänilaitteita koskevien väitteiden vuoksi. Kaikki luotettavien lepakkoasiantuntijoiden tähän mennessä testaamat ultraäänilaitteet on todettu tehottomiksi. Lisäksi jotkin niistä voivat vahingoittaa ihmisiä ja toiset jopa houkutella lepakoita.

Koipallot eivät ole juurikaan parempia. Ollakseen edes jonkin verran tehokkaita, niiden pitäisi haihtua hyvin nopeasti, mikä taasen vaatisi jatkuvaa koipallojen lisäämistä.

Kissojen ja koirien karkotussuihkeet voivat karkottaa lepakot suihkutetuista osista lepopaikkoja enimmillään useiksi kuukausiksi. Niitä on joskus käytetty menestyksellisesti, mutta niitä ei saa käyttää lepakoiden ollessa paikalla rakennuksessa! Eli Suomen oloissa kyseeseen tulee lähinnä suihkutus alkukeväällä lepakoiden ollessa vielä jossain muualla talvehtimassa.

Myrkkyjen käyttö lepakoita vastaan on paitsi laitonta, niin myrkyt myös aiheuttavat vakavia terveyshaittoja ihmisille eivätkä ne kuitenkaan ole tehokkaita lepakkoyhdyskuntien poistamiseen. Useimmissa tapauksissa, ainoa turvallinen ja pysyvä ratkaisu on lepakoiden häätö alussa kuvatuilla tavoilla.

Ja lopuksi muutamia oikaisuja yleisiin väärinkäsityksiin sekä eräitä tosiasioita lepakoista ja niiden hyödyllisyydestä:

	ole sokeita. Päinvastoin niillä on aivan hyvä näkö.
	ole myrkyllisiä. Puremia kannattaa tietysti välttää, kuten minkä tahansa villieläimen kohdalla.
	tapa ihmisiä maassamme. Ainoa tapaus oli ulkomainen tutkija, joka sai etelässä saamastaan lepakonpuremasta vesikauhun. Vesikauhua ei ole tavattu lepakoissa Tanskaa lähempänä maatamme.
	käy ihmisten kimppuun. Ne voivat kyllä napsia hyttysiä hyvinkin läheltä ihmisen kasvoja tai lepopaikkojensa lähellä vahingossa laskeutua ihmisen vaatteille.

	nisäkkäitä. Kuten hiiri, hirvi ja valaat.
	lain nojalla täysin rauhoitettuja. Niitä ei siis saa tappaa.
	hurjia hyttysten ja muiden hyönteisten syöjiä. Yksi ainut lepakko voi yön aikana syödä 500 - 3000 hyttysen kokoista hyönteistä. Englannissa on arvioitu englantilais-lepakoiden syövän vuodessa 3.13 tuhatta tonnia hyönteisiä mikä vastaa noin 1.42 x 1012 hyttystä.
	hyviä kukkalannoitteen tuottajia. Maailmalla lepakon kakkaa kerätään jopa myyntiin asti. Siis papanat kukkapenkkiin - ei roskapönttöön !

Teksti olen pitkälti kääntänyt Bat Conservation Internationalin artikkelista "Dealing with unwanted guests", mutta olen sovittanut sen kuitenkin Suomen oloihin. Alkuperäinen teksti löytyy osoitteesta www.batcon.org

Alla linkit alueellisten ympäristökeskusten kotisivuille, joilta löytyvät yhteystiedot.

Uusimaa

Lounais-Suomi

Häme

Kaakkois-Suomi

Etelä-Savo

Pohjois-Savo

Pohjois-Karjala

Keski-Suomi

Länsi-Suomi

Pohjois-Pohjanmaa

Kainuu

Lappi