Lepakkoilmaisin on laite, joka vastaanottaa lepakoiden kaikuluotausäänet ja muuntaa ne ihmiskorvin kuultaviksi. Ilmaisimet toimivat yleensä jollakin kolmesta eri pariaatteesta...

Heterodyne (Heterodyning) - Tämä on kolmesta menetelmästä halvin, joten se löytyy kaikista ilmaisimista. Se on myös herkin, eli sillä löytää lepakot kauempaa kuin muilla menetelmillä. Haittapuolena on, että sillä voi kuunnella vain yhtä taajuutta kerrallaan, joten taajuuden viritysnuppia joutuu säätämään koko ajan ja silloinkin saattaa lepakoita päästä lentämään huomaamatta ohitse. Nauhoitetun äänen analysointimahdollisuudet ovat lähes olemattomat.

Taajuusjako (Frequency Division) - Tämän vastaanottomenetelmän etuina on mm. se, että ilmaisimen koko taajuusaluetta voi kuunnella samanaikaisesti. Nauhoituksia voi rajoitetusti analysoida jälkeenpäin. Haittana on edellistä heikompi herkkyys, eli lepakoita ei kuule yhtä kaukaa.

Aikalaajennus (Time-expansion) - Löytyy ainoastaan uudemmista ilmaisimista ja on näistä kolmesta menetelmästä kallein. Tälläkin voi kuunnella samanaikaisesti laajaa taajusaluetta. Aikalaajennuksen suurin hyöty on kuitenkin nauhoitetun äänen täydellisessä analysointimahdollisuudessa, mikä tarjoaa joskus ainoan mahdollisuuden lajin määrittämiseen.